PaaPiin ihana bambi-arvonta

PaaPii arpoo suloisen bambin. Ohjeet Paapiin blogissa ;)

Vuh Vuh

Siskon tyttö 13v pyysi itselleen koirapaitaa. Tää oli hankala kun mikään kuva ei oikein minuun iskenyt. Mietin kaiken applikointina kunnes välähti, että mullahan on donnon kangasvärejä laatikollinen :) Paidan kaava on ottobre 1/03:sta. Koko on muuten 158cm, mutta pituus 170cm. Koira ja kanttaukset ovat siis ruskeita. Kuva on vanhasta ottobre woman lehdestä 2/2006.

Artulle Sulo-teeppari koossa 98cm. Koko on hiukan reilu, mutta en tykkää sellaisista nakinkuorelta näyttävistä paidoista ;) T-paitoja tarttiskin urakoida näin kesää kohden niin tyhjältä näyttää poikien hyllyt. Kevyempiä housujakin (joustofroteesta kenties?), mutta hyvä kaava on edelleen hakusessa 92 ja 110cm. Saa vinkata ;) kaikki kokeillut tuntuu pussittavan edestä.

Siskon kuopukselle tuunattu Artun vanha veloursetti. Tää taitaa olla niitä aika ensimmäisiä vaateompeluksia joita joskus vaippojen jälkeen innostuin tekemään.

Täällä ollaan :)

Niin se vaan työ ja perhe vie kaiken ajan niin ettei ole jaksanut enää bloggaillakaan. Meillä sujuu ihan mukavasti, mitä nyt äitiä vähän väsyttää. Pikku pojat viihtyy päiväkodissa hyvin ja tuo kuopuskin on himppua vaille päiväkuiva :) melkein voisi sanoa, että on salaa oppinut käymään vessassa itse. Uhmaa ja tahtoa piisaa.. Herra 4v on toisinaan mahottoman lutunen pusuttelija ja toisinaan sitten aivan vastakohta (puuh). Rimprenssan ekaluokka sujuu hyvin, samoin isojen poikien koulut. Kiitettäviä pukkaa ja siitäkös ollaan iloisia. Mies reissailee ja itse olen kaivellut liikuntaharrastuksen ja pudotellut hiukkasen painoakin. Mutta tässä pikaiset kuulumiset ja loppu- ja alkuvuonna valmistuneita käsitöitä:

Pim Pam arpoo =)

Tähän jos kannattaa osallistua ;)

Nuppupeittoja

Sainpa kipinän minäkin tehdä pari nuppupeittoa :) kiitos Unikuulle, oli oikein mukava kipinä.
Näissä taustalla fleece, tilkut puuvillaa. Ilta per peitto meni aikaa.

Vielä jos joku innostuu niin peitot pitää lähettää viimeistään 22.-24.11. välisenä aikana.
Eli tässähän on hyvinkin pari päivää aikaa tehdä peittoja.

Muutakin blogattavaa olisi, mutta taistelen vielä hetken picasan kanssa =/ I'll be back.

Ylläripylläri

Töissä päiväkodin eteisessä tönötti vanha nojatuolin räähkä joka oli "päällystetty" uudelleen ilmeisesti vanhalla verholla. Järkky ja varsin epäkäytännöllinen pussukka. Nappasin tuolista käsinoja-jalat irti ja roijasin istuinosan kotiin. Yksi sunnuntainen aamupäivä ja tuoli sai uuden ilmeen. Tänään vein tuolin takaisin ja muksut kävivät vuorotellen testaamassa istuttavuuden.



Viime viikolla sain mieheltäni varsinaisen yllätyksen, peitetikkisaumurin. Olenhan mä sitä itkeä ruikuttanut ja miljoonia kertoja ommellessa manannut kuinka paljon helpompi olisi tämä ja tuokin tehdä peitetikillä. Tämä siis on Brother M-2340CV peitetikkisaumuri.


Ja jo ensimmäisellä testikerralla syntyi poikaselle paita ihan ilman kyyneleitä, kiroilua ja hampaiden puremista =) iiiihana kone. Paita on ottobren peruspaidan valmiskaava 301, koko 104cm. Muutaman muunkin paidan ja housun olen valmiiksi leikannut kasausta odottamaan.

Vielä hengissä

vaikka eilen vatsataudissa tuntui, että henki lähtee. Vaan tänäänpä jo pystyssä pysyy eikä valot koske silmiin. Vaan kun ei muuta jaksa niin olen koneella tyhjentänyt kameraa, surffaillut kuolaamassa mm. maxomorran uutuuksia Lasten Taikamaassa, pakko saada ainakin africa-, moottoripyörä- ja farmipaidat pojille. Tytsylle vois aatella päärynöitä tunikana tai paitana.

Syys-lokakuu on mennyt hujauksessa. Pikku pojat ovat olleet kohta 2 kuukautta päivähoidossa ja molemmilla menee siellä oikein mukavasti. Isommalla oli vaikeampaa alkuun, liekö johtunut pidemmästä kotonaolosta äidin kanssa, tiedä tuota. Itse palasin töihin jo elokuun lopulla ja vaihdoin työpaikkaakin lähemmäs kotia lokakuun alussa. Tämä uusi työpaikka vaikuttaa oikein mukavalta ja viihdyn siellä hyvin. Hyötyliikuntaakin tulee samalla kun pääsee pyörällä polkasemaan töihin ,paitsi sillon kun laiskottaa on helppo hypätä auton rattiin. Se tosin harmittaa päivällä "miks ihmeessä lähdin autolla"...

Työpäivät sujuvat nopeasti ja illat kotona tuntuu olevan yhtä apinatarhaa. Pikku pojat kiukuttelevat äidille ja hakevat huomiota kaikin tempuin. Neiti ekaluokkalainen on paljastanut itsestään ihan uusi puolia; tavaroita lentelee, viisastellaan, itkeskellään, sanotaan vastaan. Mihin meidän rimprenssa on kadonnut? Ja sitten vielä nuo varhaisteinit, huoh.. "ihan sama", "onks välii", "entä sitte". Rahaa ruikutetaan joka välissä, vaatteita ei muka ole vaikka hyllyt tursuaa ja pakkasaamuinakin lähdetään collegehupparilla kouluun. Ja äiti on vähän väsynyt kaikkeen tähän, kyllä. Toivottavasti tämä tasaantuu talven myötä.

Arttu täytti äskettäin 2-vuotta, joten tässäpä teille kakkua. Moneen vuoteen en kakkua ole tehnyt kun vieraiden joukossa on ollut muna-allergisia ja munattomasta kakusta on aina tullut "tiiliskivi". Mutta nyt ei allergiset päässeet paikalle ja innostuin kokeilemaan sokerimassa. Sankari ehti näppästä sormensa pikku auton kattoon ennen tarjoilua..

Tadaa, olkaapa hyvät =)

Pikkusen olen ehtinyt jotain tekemäänkin. Neitoselle 122cm pilvitunika ja tähtipaita. Pilvet Ikasyrilta ja raidat Marimekon tilkkusäkistä. Kokeilin taas samalla tuota kauluksen kanttausta. Otin mitaksi n. 2/3 kauluksen ympärysmitasta. Ehkä kuitenkin sais olla sen 60%... Peitetikkikone pyörii mielessä jopa niinkin paljon, että Oriflamen kuvastossakin näytti olevan peitetikkivoidetta xD

Jimpulalle seeprapaita marimekon tilkuista. Silitettävä seepran kuva Hanhelista. Muuten ok paita, mut tuon helmaraidoituksen taidan napsaista pois. Mikä lie päähänpisto.

Itselle ja siskolle, serkulle sekä työkaverille tein tälläiset karvahatut. Ihan perusneliöt fleecevuorella. Jos näillä tarkenis pakkasilla. Karvakangas eurokankaasta. Materiaaleille hintaa tuli about 3 euroa/hattu.

Tumma tunika itselle. Kaava oli joku ottobre womanista. Aika leveä tuli joten lisäsin perästä nauhat vyötärölle, jotka voi solmia taakse. Aika passeli työvaate legginsien kanssa. Trikoo muistaakseni eurokankaan laareista.